Kuulostaa paradoksilta. Se on strategia. Kun Red Bull pudotti miehen stratosfääristä, tapahtumapaikalla oli kourallinen ihmisiä. Kahdeksan miljoonaa katsoi verkossa, ja lähes koko länsimainen maailma tiesi tempusta – ja siitä, kuka maksoi laskun. Nike ei järjestä juoksutapahtumia juoksijoille. Se järjestää ne YouTube-feedejä, Instagram-tarinoita ja Reddit-ketjuja varten, joissa ihmiset kinailevat siitä, mitä juuri tapahtui.
Fyysinen yleisö on turboahdettu sisältökone.
Siinä kiehtovuus.
Käytät täsmälleen samoja mediavalintoja kuin perinteisessä kampanjoinnissa. Maksat samoista näyttökerroista, tavoitat saman massan. Mutta nyt sinulla on jotain, jota bannerimainoksella ei koskaan voi olla: ainutlaatuinen tarina, jota kukaan muu ei voi kertoa. Koska se oikeasti tapahtui. Ennen, sen aikana ja jälkeen. Joku oli siellä, ja kaikki muut näkivät sen.
Pienellä liioittelulla: maksetussa mediassa kuka tahansa voi väittää olevansa jännittävä, yhteisöllinen, pelaajan puolella, vastuullinen, moderni. Samat asiat eri väreissä ja fonteissa.
Mutta fyysisessä ja monikanavaisessa kokemuksessa ihmiset tuntevat heti, onko se totta.
Kun brändi alkaa rakentaa näkyvyyttä, julkaisee tiedotteita, järjestää live-tapahtumia, watch partyjä, yhteisökokemuksia, stream-formaatteja, fanikulttuuria, sisältöä ennen ja jälkeen tapahtuman – se alkaa hiljalleen liikkua pois mainostajan roolista. Se alkaa muistuttaa kulttuuria. Parhaimmillaan populaarikulttuuria. Ja kulttuuria ei voi kukaan kopioida.
Se on 360°-tapahtumamarkkinoinnin ydin: tarina ei pysy mainoksessa, koska henkilö astuu sen omaan maailmaan.
Sääntely rajoittaa dialogia operaattorin omilla some-kanavilla. Mutta se ei koske sitä, mitä tapahtuu muualla. Fanikulttuuri elää Discordissa, Twitchissä, X:ssä, WhatsApp-ryhmissä jne. Striimaajat puhuvat yleisöilleen vapaasti. Tapahtumayleisöt tuottavat sisältöä omille kanavilleen ilman brändin sormenjälkiä.
Sääntely ei tapa yhteisöä. Se vain siirtää dialogin sinne, missä se on muutenkin autenttisempaa.
Nyt päästään kohtaan, joka on erityisen oleellinen Suomeen tuleville iGaming-brändeille.
Kilpailu tulee olemaan kovaa ja tuttua. Suurin osa operaattoreista ostaa näkyvyyttä, optimoi CPA:ta, rakentaa aggressiivista performance-mainontaa sääntelyn rajoissa ja toteuttaa taktisia toimenpiteitä, jotka muistuttavat kovasti toisiaan. Kaikki tämä on välttämätöntä. Mutta harvoin kukaan muistaa sitä.
Harvat rakentavat rituaaleja. Sen "meidän porukkaa" -tunnetta. Jatkuvaa osallistumista, jossa pelaaja ei ole kuluttaja vaan jäsen.
Ja juuri siinä 360°-tapahtumamarkkinointi voi tehdä eron, joka näkyy vielä viiden vuoden päästä.
Parhaimmillaan hyvä 360°-tapahtumamarkkinointi ei tunnu markkinoinnilta. Se tuntuu viihteeltä, yhteisöltä, elämäntavalta, sisäpiiriltä. Jotain, jonka haluat jakaa kavereiden kanssa, yhdessä kavereiden kanssa. Algoritmilta ei laskuteta siitä.
Silloin brändi ei enää kilpaile lupauksilla. Se kilpailee omalla tarinallaan.
Ja tarinat kestävät kauemmin kuin kampanjat.
Heräsikö ajatuksia? Ota yhteyttä →